hihhuli

lestadiolainen, vanhoillislestadiolainen.
Vanha nimitys, joka johtui siitä, että aina 1970-luvulle asti lestadiolaisten hartauskokouksissa eli seuroissa olivat tavallisia liikutukset, joissa voimakkaan tunnekuohun valtaan joutunut ihminen äänteli itkua ja naurua muistuttavalla tavalla: "hih hih hiiiii". Kaunokirjallisuudessa ilmiötä kuvataan mm. Tmo K Mukan teoksessa Maa on syntinen laulu.

Nykyään termillä voidaan tarkoittaa ketä tahansa henkilöä, joka voimakkaasti ja ehdottomasti uskoo omaan asiaansa, uskontoonsa, ideologiaansa ja on valmis puolustamaan sitä sekä levittämään sen sanomaa muille - usein liian innokkkaasti, mikä ulkopuoliselle näyttää kapeakatseiselta, fanaattiselta ja tuntuu epämiellyttävän päällekäyvältä.

- "Jotkut vegaanit on ihan samanlaisia hihhuleita kuin kaikki muutkin uskovaiset: tuputtaa vaan omaansa eikä kuuntele tai ymmärrä toista"
- "No, sellaisia fanaatikkoja on kaikissa ryhmissä, mutta ei puidä yleistää!"

Joku lihadistihihhuli tuli mulle rääkyyn, että mä pilaan koko kansantalouden kun osallistun lihaton lokakuu -kampanjaan ja vegaanihaasteeseen.

Aatteensa tai ideologiansa fanaattinen paasaaja, aatteella ei väliä, sovinisti, feministi uskovainen tai ateisti, usein kuitenkin ismin kannattaja.

Henkilö joka luultavasti astuu ulos rautatientorin k-marketista ja aloittaa keskustelun kysymällä "Onko kukaan ikinä sanonut teille, että Jumala rakastaa teitä?"
Hihhulit viettää usein aikaa metrojen pysähtymispisteillä ja heidän kohteenaan on yleensä nuoret tytöt/pojat.

Hihhuli: "Hejsan poikkelit onko kukaan ikinä snonut teille, että Jumala rakastaa teitä?"
Hihhulin kohde: "NO HYI HELVETTI KUKA MUKA ENÄÄN SIIHE VANHAAN KÄPPÄNÄÄN USKOO!"
~perustuu tositapahtumiin